Mosse on koululainen

Mosse ihana pikkumies aloitti tänään pentukoulun. Tapansa mukaan Mosse aloitti sen pienellä oopperalla kun auton ikkunasta alkoi näkyä muita karvakorvia. Ooppera loppui kyllä ennen kuin oli kunnolla ehtinyt alkaakaan. Mosse opiskeli uusia asioita oikein mallikkaasti. Jaksoi keskittyä koko tunnin vaikka välillä teki niiiiin lujaa mieli mennä painimaan vieruskaverin, lappalaisen Pyryn kanssa. Rotikkaneiti ja saku-uros olivat vähän jännittäviä, kun olivat niin innokkaita, mutta kääpiövillis ja mäyräkoira olivat oikeenkin kiinnostavia tuttavuuksia. Mosse oli luokkansa keski-ikäisin, eli kurssilla oli sekä nuorempia että vanhempia koiruja. Mosse oli myös keskikokoisin.

Kurssilla harjoiteltiin katsekontaktia, joka Mossella on jo hyvin hallussa. Me ollaan sitä reenattu kotona ja monissa eri ympäristöissä melkoisen paljon. Sitten vähän istuskeltiin, sekin temppu oli Mosselle ihan selvää pässinlihaa. Kontaktikävely oli Mosselle se vaikein juttu, sillä sitä ei olla paljoa harkattu, mutta sekin alkoi jotenkuten sujua. Lopuksi oli vielä temppurinki, jossa jokainen koira sai näyttää jonkun osaamansa tempun. Mosse näytti miten se osaa mennä maahan. Seuraavaksi kerraksi täytyis opetella joku uus temppu, joka sitten taas näytetään kaikille. Kotiläksynä myös tuota kontaktikävelyä.

Parin viikon päästä alkaakin sitten vielä se toinen pentukurssi tähän rinnalle. Aivan mukavaa päästä kahdelle eri kouluttajalle ja kahteen eri porukkaan. Ja kyllä on muuten hienoa kouluttaa koiraa joka syö nameja myös treeneissä! Naftalle on aina pitänyt keksiä kaikenmaailman kikkakolmosia palkkaukseksi, kun se muutaman toiston jälkeen alkaa sylkeä namit hiiteen. Mosse oli herkuista innoissaan vielä kotimatkallakin, vaikka loppumatkasta uni vei sitten voiton..

Iso poika

Mosse on jo iso poika. Tänään siltä irtosi molemmat yläkulmahampaat. Onneksi. Olin jo vähän huolissani niiden irtoamisesta, sillä uudet pysyvät hampaat oli jo reippaasti näkyvissä eikä maitohampaat liikkuneet ollenkaan. Tänä aamuna sitten mentiin Naftan, Mossen, Hosulin ja Santun kanssa kentälle ryskäämään ja koirilla olikin vallan mukavaa.

Nafta juoksee pääsääntöisesti omia polkujaan ja touhaa itsekseen tai hakee lumipalloja ja keppejä. Välillä se innostuu juoksemaan Hosulia ja Mossea karkuun. Mosse taas juoksee Hosulin perässä koko ajan. Ja hyppii Hosulin yli tai ali, ihan miten sattuu. Ja sitten kun se ei meinaa pysyä Hosulin perässä, se tarttuu hampailla Hosulin takkiin tai häntään. Onneksi Pomppa on kestävää laatua, sillä yhtään hampaanjälkeä ei toistaiseksi takista ole löytynyt. Verta sitten jäi tänään senkin edestä kun Mosse kynsin hampain yritti pysyä Hosulin perässä ja kulmahampaat irtosivat. Jes! Nyt on uusille hampaille tilaa kasvaa.

Hampaita on tippunut nyt hyvin tasaiseen tahtiin, enkä ole ihan varma montako hammasta tuolla suussa enää on tallella. Kaikki etuhampaat ylhäältä ja alhaalta ovat jo vaihtuneet uusiin jo jonkin aikaa sitten. Poskihampaita on löytynyt vähän väliä. Muutaman kerran olen ihmetellyt millä pienellä tuo pentu leikkii. Heittelee tassuilla edestakas ja juoksee perässä ja irvistelee, ihan kuin kissa. No omilla hampaillansa.
Ja nyt on sitten kaikki kulmahampaatkin irti. Järkyttävän nopeasti tuo poika kasvaa.

Iso poika jo

Jalka ei sentään vielä nouse, mutta selvästi Mosse merkkaa reviiriään. Kun takapihalla näkyy jotain poikkeavaa, käy molemmat pojat tontin rajalla merkkaamassa. Lenkilläkin tulee entisen yhden pitkän pissan sijaan monta lyhyempää.

Pentukurssille pääsyä ollaan odotettu kuin kuuta nousevaa. Ilmoitin Mossen sitten vielä toisellekin kurssille, ihan vain varmuuden vuoksi. Toinen kurssi alkaa viikon päästä ja toinen kolmen. Mosselle tekee hyvää päästä ryhmään. Se on aavistuksen aran puoleinen ja uusia asioita täytyy haukkua aivan valtavasti. Mossea pitäisikin nyt vielä valtavasti joka paikkaan että saisi vähän varmuutta ja tottuisi paremmin uusiin juttuihin. Täällä meidän kulmilla kun ei paljon pääse tottumaan kun täällä on tosi vähän koiria ja lapsia ja yhtään ketään. Nyt meillä on muutto meneillään toiseen kaupunginosaan. Uudessa paikassa olen Naftaa lenkittänyt muutaman kerran, mutta Mosse ei ole vielä päässyt mukaan. Tuleva asuinpaikka on täynnä lapsia ja koiria ja lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä ja ihan kaikkea. Torstaina ensimmäisellä lenkillä Naftan kanssa tuntui kuin olisi toiselle  planeetalle astunut kun oli niin paljon elämää joka puolella. Nafta kyllä käyttäytyi oikein mallikkaasti, ei piitannut mitään vaikka joka penkassa oli kirkuvia lapsia ja koiria näkyi paljon. Se poika on tasaantunut ja tullut aikuiseksi. Onneksi Mosse on vielä kakara ja toisaalta onneksi Nafta ei enää ole.

Huomenna aamulla menen Naftan kanssa ohitustreeniin harkkaamaan vieraiden koirien ohittamista. Nafta on kyllä nyt hyvin ohitellut ne vähät koirat joita täällä näkyy, mutta tänään se sitten taas palautti mut maan pinnalle hermostumalla naapurin pinsereille. Ymmärrän kyllä että niiden välille on jäänyt jotain eripuraa, kun vierekkäin asutaan eikä koirat ole koskaan päässeet haistelemaan toisiaan. Vuorotellen ne sitten räsähtelee toisillensa "omilla" reviireillään. Pitkään Nafta on taas niitäkin sietänyt mutta tänään sillä kilahti.
Ja Mossehan yhtyi tietenkin tähän konserttiin.

Tänään jatkuu muuttopuuhat maalaamisen ja siivoamisen merkeissä. Mosse on kyllä oiva sisustusapu. Se kuljettaa pihalta kuivuneet lehdet sisään ja pilkkoo tuhanteen palaan ympäri asuntoa. Kai se yrittää tehdä tyhjästä kämpästä kotoisaa. Uudessa asunnossa on ainakin kaksi kertaa nykyisen kokoinen takapiha joka saa keväällä ympärilleen aidan ja sitten klopit saa olla ulkona ihan kyllästymiseen saakka.

Mosse peilailee

Väsyneet muuttomiehet Mosse..

...ja Nafta

Iloinen pentu

 Joka päivä me Saken kanssa ihmetellään miten Mosse jaksaa olla koko ajan niin iloinen. Me ollaan totuttu Naftaan, joka on hillitty ja rauhallinen, harkitseva ja omanarvontunteva. Nafta näyttää tunteensa vain kun on tosi kivaa ja yleensä käyttäytyy tosi coolisti ja aikuismaisesti. Mosse sen sijaan heiluttaa häntäänsä oikeastaan melkein kokoajan.

Aamulla kun herätyskello soi, kuuluu lattialta pauke. Mossen häntä paukkuu lattiaan tai sängynreunaan kun on niin ihanaa herätä uuteen aamuun. Sen jälkeen Mosse nousee sänkyä vasten ja nuolee naamaa ja yleensä ihan innostuu kun on niin ihanaa nähdä pitkän yön jälkeen. Aamuisin Mosse näyttää usein myös leveää hammashymyään.

Seuraavaksi minä ja Mosse noustaan ylös ja Sakke ja Nafta jää nukkumaan. Mosse käy pissalla ja ai että on niin ihanaa tulla ulkoa sisään ja heiluttaa häntää vimmatusti. Aamuruuan jälkeen Mosse tulee taas tervehtimään iloisena, kuin kiittääkseen ruuasta. Seuraava kohokohta Mossen aamussa on Naftan ja Saken herättäminen. Mosse hyppää sänkyyn nuolemaan Naftan korvia ja heiluttaa häntää niin että peppu ei meinaa pysyä perässä. Tässä kohtaa Nafta usein kellahtaa kyljelleen ja antaa Mossen nuuhkia ja nuolla ja olla innoissaan. Nafta itse jatkaa vielä unia. Mossekin jää monesti vielä Naftan viereen pikku unosille.

Lopulta kun Sakkekin nousee sängystä ylös, nousee myös Nafta ja Mosse. Ja voi sitä riemua kun kaikki on yhtäaikaa hereillä. Nafta venyttelee pitkään ja hartaasti ja haukottelee raukeana, Mosse kaivaa lelulaatikkoa ja on riemuissaan joka ikisestä lelusta ja kantaakin niitä pitkin asuntoa.

Lenkille lähteminen on myös tosi ihanaa. Mosse pukee takin ja pannan mielellään ja istuu Naftan kanssa ovella odottamassa. Kun ovi aukeaa, Mosse ei tiedä miten päin olisi. Lenkillä on kivaa, varsinkin kun tulee kehuja hienosta käyttäytymisestä. Häntä vispaa joka käänteessä. Kotiin paluu on yhtä juhlaa. Kun takit ja hihnat on riisuttu, Mosse ja Nafta lähes poikkeuksetta alkaa aina painia.

Jos Mosse ei pääsekkään mukaan, kun Nafta on lähdössä johonkin, se jää surkeana ovelle. Mutta sitten se huomaa ettei jäänytkään yksin kotiin ja voi kun taas riemu ratkeaa.

Muita tilanteita missä Mosse on poikkeuksetta valtavan iloinen on esimerkiksi se kun joku tulee suihkusta tai laittaa käsirasvaa tai ihan mitä vain rasvaa, myös huulirasvasta tuo ilahtuu ja nuolee ja heiluttaa häntää. Mosse ilahtuu myös aina jokaisten päiväunien jälkeen ja silloin kun ei olla nähty esimerkiksi viiteen minuuttiin kun Mosse on ollut toisessa huoneessa omissa puuhissaan. Häntä heiluu aina kun Mosselle puhuu ihan mitä vain ja aina kun se on saanut syötyä. Jääkaapin sekä herkkulaatikon ääni saa Mossen välittömästi paikalle ja jos sieltä jotain sattuu koirille tippumaan on sekin oitis hännänheilutuksen paikka. Ja vaikkei tippuisikaan, Mosse on silti kovin onnellinen. Jos tulee vieraita tai lenkillä joku tuntematon alkaa puhua Mosselle, se on oitis kippuralla tai hyppimässä suukkoa. "Nyt opiskellaan" saa Mossen ihan suunniltaan. Se rakastaa temppujen opettelua. 

Mossen lempipaikka, joka on jäänyt vähän pieneksi...

...mutta onneksi Mosse on keksinyt miten sen päällä voi  nukkua

Mosse rakastaa tosi montaa asiaa ja tosi paljon.

Se rakastaa omaa laumaansa. Se rakastaa vieraita. Se rakastaa tuttuja koiria, etenkin Hosulia. Se rakastaa herkkuja ja puruluita. Se rakastaa kaikkea mitä Nafta rakastaa. Se rakastaa leluja ja älypelejä, keppejä ja puskia. Se rakastaa omaa ääntään ja Naftan ääntä ja mun ja Saken ääntä. Epäilen että myös Hosulin ääntä. Se rakastaa omaa pientä rahiaan, jolle se ei edes mahdu enää kunnolla. 

Näiden seinien sisällä, se rakastaa ihan kaikkea (imuria lukuunottamatta). Meillä on pieni koira jolla on valtavan suuri sydän. Meidän iloinen Mosse.

<3

Harrastuskipinä

Yhtäkkiä iski aivan vallaton harrastuskipinä. Mosse on ilmoitettu kahdelle eri pentukurssille, mutta kummastakaan ei ole vielä kuulunut, ollaanko päästy ryhmään. Kolmannen koirakoulun sivuja käyn melkein päivittäin katsomassa, sillä huhujen mukaan sielläkin alkaa vielä kevään aikana pentukurssi ja nuorten koirien kurssi. Mosselle olen kärkkynyt myös agilitypainotteista pentukurssia, mutta huonosti täällä lakeuksilla noita järjestetään. Mossesta tulee jotenkin heti semmonen agilityfiilis, vaikken ole koskaan agia harrastanutkaan. Se hyppää vaivattomasti tuolille jossa on pyörät alla, sitä ei haittaa tuolin liike ja pyöriminen ollenkaan. Mosse myös kiipeilee joka paikkaan ja hyppää yli kiertämisen sijaan ja ryömii ahtaimmistakin raoista. Mutta katsotaan mitä tuleman pitää.

Naftalle sen sijaan olen kaavaillut lisää verijälkeä, sillä se harrastus on jokseenkin jäänyt unholaan. Ja toko-ryhmiä olen katsellut, jos alkaisi sitä taas harkkaamaan. Mutta keksimpäs yhden uudenkin harrastuksen..
Se on Naftalle kivaa, luontevaa ja kaikinpuolin sopivaa. Sitä voidaan harjoitella ihan itseksemme tai hyvällä tuurilla löydetään joku ryhmä. VIEHEJUOKSU! Siitä tulee Naftan uusi harrastus! Sakke saa askarrella meille startterista ja akusta ja kelasta ja narusta laitteen ja minä askartelen päähän sen härpäkkeen. Vielä on vähän kysymysmerkillä missä tätä tullaan treenaamaan mutta eiköhän me joku paikka keksitä! Uskon että Nafta innostuu hommasta.

Mosse on keksinyt itselleen ihan oman harrastuksen. Sen nimi on 5min/lelu. Se hakee lelukopasta lelun, menee sohvalle tai sänkyyn tai keittiöön tai ihan mihin vaan, järsii sitä 5min, kävelee takaisin kopalle, ottaa uuden lelun, leikkii sillä 5min ja kuvio jatkuu niin kauan että lelukoppa on tyhjä. Täällä on siis ihan turha yrittää siivota, sillä aina kun kopassa on enemmän kuin yksi lelu, Mossen treenit alkaa. Seuraavaksi taidankin opettaa sen keräämään kaikki lelunsa takaisin koppaan..

Naftan mielestä Mosse on päivä päivältä mukavampi leikkikaveri, kun enää se ei ole niin pieni. Pojat leikkii joka päivä yhdessä ja monta kertaa. Tänä aamuna leikit näyttivät tältä:

Poikien uudet pannat

Eilen innostuin pitkästä aikaa ompelemaan. Toki Mossen panta on ollut jo kauan tehtävien listalla.
Mosselle tein ensin nahkapehmusteisen puolikiristävän pannan, mutta jossain välissä sattuneen mittavirheen vuoksi pannasta tulikin sopiva Naftalle. Nafta ei olisi välttämättä uutta pantaa tarvinnut, koska sillä on pantoja joka lähtöön. No, en sitten jaksanut ommella toista samanlaista, joten Mosse saikin tavallisen säädettävän pistolukkopannan. Kasvavan pennun kaulassa säädettävä panta saattaa ollakin järkevämpi, sillä kasvaahan tuo aika vauhdilla. Valjaat ja uusi takki onkin sitten tehtävälistalla seuraavana!

Ruokapäivitys

Olen nyt päättänyt siirtyä Naftan kanssa pikkuhiljaa takaisin raakaruokaan, kun kivet ovat vihdoin lionneet pois. Toki ruokavalio on melko erilainen kuin ennen. Pitkien tutkiskelujen ja pohdintojen päätteeksi uusi ruokavalio alkaa olla selvä. Toki se varmaan tulee aikojen saatossa vielä muuttumaan mutta alkuun ainakin kokeillaan seuraavaa.

Perusmössö, jota Nafta tulee saamaan päivittäin koostuu riisistä (valkoinen), munista ja raejuustosta sekä kasvismössöstä jossa on soseutettuna jäävuorisalaattia, kurkkua ja vähän porkkanaa sekä kananmunia kuorineen. Lisäksi Nafta saa ölyjä; pellavansiemenöljyä, nutrolinia ja rypsiöljyä, mitä milloinkin. Lihapuoli koostuu kanan ja kalkkunan siivistä ja kauloista. Tällä tuntumalla kaulat tuntuisivat paremmalta vaihtoehdolta sillä niissä on vähemmän nahkaa ja nahkassa on melko paljon puriinia. Myös kalkkunan ja kanan jauhelihaa annetaan päivittäin, mutta melko vähäisissä määrissä. Ankka, hirvenliha ja rusakko ovat ilmeisesti myös vähänpuriinisia, mutta niitä meillä ei vielä ole. Sisäelimistä pysytään toistaiseksi loitolla, mutta vitamiinilisää aion antaa.

Riisin korvaan välillä makaronilla, munanuudelilla tai keitetyllä perunalla. Bataattia saisi myös antaa, mutta itse pidän sitä melko makeana koiralle. Kasvismössöön voi käyttää hyvin myös kesäkurpitsaa, vihreää paprikaa tai kaalia. Luonnonjogurttia ja marjoja lisään ruokaan satunnaisesti. Herkkupaloiksi annan pienen pieniä juustonpaloja ja välillä kinkkua.

Ruokaan siirrytään pikkuhiljaa kun nappuloita on vielä jäljellä. Katsotaan nyt miten ruoka toimii ja miten se Naftalle maistuu. Veikkaanpa että nappularuuan jälkeen se syö ihan mitä vain. Niin ja vesi! Se on tärkein kaikista. Ruoka lantrataan tosi vetiseksi varsinkin tuolle kuivakurkulle. Tärkeintä on että pissi pysyy laimeana!

Mosse sen sijaan saa pysyä nappuloissa vielä useamman kuukauden, kunnes suurin kasvuvaihe loppuu. On se toki saanut maistella yhtä sun toista, eilen ensimmäisen kanansiipensä ja voi kun se oli hyvvää! Mosse on syönyt rcn nappulaa, golden eaglea ja viimeisin pussi oli arden grangea. Kaikki on sopinut _ihan_ hyvin. Nyt kuitenkin kokeillaan vielä joko nutra goldia tai acanaa. Kaikki ruuat on maistunut Mosselle hyvin mutta tuntuu että kaikki muut ominaisuudet on IHAN ok. Turkki kiiltää ihan hyvin ja kakka on ihan ok. Haluaisin ruuan josta voi sanoa että se sopii TODELLA hyvin. Ei sellaista nappulaa ehkä olekaan..

Joulukuvia