Rusinapussit jäljellä

Tänään oli Naftan kastraatio. Poika vietiin klinikalle yhdeltä jossa se sai heti esirauhoittavan lääkkeen. Uni tuli muutamassa minuutissa. Sitten hoitaja haki Naftan ja käski tulla puoli neljältä hakemaan. Halusivat pitää koiran siellä kunnes se alkaa heräillä. Onneksi Sandra lähti kaveriksi viemään Naftaa, sillä Sakke sai itselleen vatsataudin.

Sillä välin kun Nafta oli leikkauksessa, oli meillä hyvin aikaa käydä joululahjaostoksilla. Muutama lahja löytyi, mutta huomenna täytyy jatkaa!

Puoli neljä haettiin Nafta. Leikkaus oli sujunut hyvin ja Nafta oli saanut kaupanpäällisenä vielä pedikyyrinkin!
Nafta oli ihan unella vielä, katseli ympärilleen muttei tainnut tajuta mistään mitään.
Kotona vein Naftan makuuhuoneeseen lepäämään ja Mosse sai jäädä portin taakse ettei se häiritsisi Naftaa. Mosse oli vähän ihmeissään kun ei päässyt katsomaan Naftaa ja Naftan kaulurikin oli vähän epäilyttävä, joten pikkumies sitten jäi päivystämään portin toiselle puolelle.

Puolen tunnin kauneusunien jälkeen Mosse oli jo antanut periksi ja siirtynyt sohvalle syömään luuta. Makuuhuoneesta alkoi kuulua pientä vikinää. Nafta oli saanut itsensä jalkeille ja oli varmaan aika sekaisin päästään. Se kömpi makuuhuoneesta eteiseen ja yritti nuolla haavaa, huomasi ettei onnistu, joten yritti ottaa kauluria pois. No ei onnistunut sekään. Siinä se hetken tönötti ja kipitti olohuoneeseen ja hyppäsi Saken kainaloon sohvalle. Siinä se on nyt nukkunut jo vähän toista tuntia. Välillä se nousee istumaan mutta huojuu niinkuin pisan kalteva torni. Mosse siirrettiin makuuhuoneeseen putkiluunsa kanssa.

Kotona vasta katsoin leikkaushaavaa, se on pieni ja siisti. Etutassuissa on kaljut kohdat ja pienen pienet haavat, niissä on ollut letkut kiinni. Kulkuset näyttää pieniltä ruttuisilta rusinoilta. Apean oloinenhan tuo on, mutta taitaa olla vielä niin sekaisin raukka ja tuo kauluri, se on sille paha paikka kun tarttuu joka puolelta kiinni. Onneksi Naftalla on kalsarit, joihin voidaan kauluri vaihtaa välillä.

Kulkuset kuuseen

Naftan pallit on pian entiset. Eilen Nafta pissasi yhtäkkiä sänkyyn, ihan varoittamatta, jalkaa nostamatta, kyykkymättä, seisoi vain ja pissaa tuli. Saken kanssa diagnosoitiin eturauhasvaivaksi. Aamulla soitin lääkäriin ja saatiin aika samalle päivälle. MaiVet seinäjoella on kyllä ykköspaikka. Jos on hätä, sinne pääsee.

Päivällä tehtiin poikien kanssa takapihalla lumitöitä Naftan rakon täyttämiseksi, koska epäilin että rakko ja eturauhanen ultrataan. Niin tehtiinkin. Rakossa ei näkynyt enää juurikaan virtsakiviä, vain vähän sakkaa pohjalla. JES! Ruokavaliota jatketaan silti vielä, mutta nyt uskallan ehkä välillä antaa makupalana juustonpalan tai lisätä ruokaan jotain vähänpuriinista makua tuomaan. Lääkäri heilutteli ja paineli Naftan massua jotta virtsarakko heiluisi ultrakuvassa. Kävikin niin että Nafta pissasi sitten eläinlääkärin päälle, oli se rakko sen verran täyttynyt lumitöitä tehdessä eikä poika jaksanut pidätellä. Se oli niinkuin pienet poikavauvat kun pissaavat äitien ja neuvolatätien päälle. Pidätysvaikeuksista siirryttiin sitten eturauhasen tutkimiseen. Se oli "muhkean" kokoinen. Pissanäytteessä ei ollut muuta poikkeavaa kuin PALJON siittiöitä, joka sekin viittaa eturauhasen rauhattomaan toimintaan.

Rauhanen tutkittiin vielä käsipelillä ja tuntui kuulemma isolta. Näinhän me ennustettiin, joten olin jo varautunut siihen että lääkäri ehdottaa pallien poistoa. Kyllä se sanoi että voidaan hormonilääkettäkin vielä koittaa, mutta mitä turhia. Ei se auttanut viimeksikään, miksi auttaisi nytkään? Lääkkeen valmistaja lupaa vaikutusajan olevan puolesta vuodesta eteenpäin, Naftan eturauhanen rauhoittui kolmeksi kuuksi. Lääkäri sanoi että se on niin lujaa tekoa ettei vähästä hätkähdä. Päädyttiin sitten kastraatioon. Loppuvat ikävät vaivat. Ja saattaa Naftalla olla kipujakin, selkä varsinkin näyttää vähän jäykältä. Viikon verran saa Nafta nauttia miehuudestaan.

Vähän mua jännittää. Jännittää itse leikkaus, taidan mennä paikan päälle katsomaan. Jännittää nukutus, kun tuota ei ole ikinä nukutettu. Jännittää miten kastraatio vaikuttaa luonteeseen, parhaassa tapauksessa positiivisesti tai ei mitenkään, mutta saattaahan tuosta tulla aivan lapanenkin. Kun nyt ei liikaa rauhoittuisi, Mosse saa huolehtia Naftan villitsemisestä. Jännittää meneekö räyhähommat huonommaksi. Tai paremmaksi. Outoa ettei sitä pian enää kiinnosta tytöt. Ehkä. Saattaahan ne leikattujakin kiinnostaa. Mistä sitä tietää.

No, parempi kuitenkin näin. Koira on vielä nuori ja eturauhanen saattaisi temppuilla vielä vaikka kuinka. Päästään ainakin niistä vaivoista. Ja naapurin narttukoirien juoksut.. ei tarvitse Naftan enää paastoilla ainakaan siitä syystä. Saattaahan tuosta tulla ahnekkin. Toivottavasti edes vähän.

Itsenäisyyspäivä

Joulu tulee niin hurjalla vauhdilla jotta tuntuu ettei tässä ehdi tehdä mitään muuta kuin stressaantua jouluhälinästä. Hommaa tässä huushollissa riittää. Siivous, joululaatikot, jouluverhojen ompelu, lahjat, joululepomiset ym. Joululahjojen suhteen olen päässyt sille asteelle, että olen päässäni miettinyt mitä ostan ja kenelle. Ainoat selvät ovat koirien lahjat. Naftalle aion ostaa uuden flexin, Mosselle teen uuden pannan ja valjaat jos aikaa riittää ja molemmille hankin vinkupallot. Meillä on yksi vinkupallo joka on päässyt niin suureen suosioon että sillä leikkii kaikki koirat jotka meillä kyläilevät ja Nafta ja Mosse vuorotellen ja välillä yhdessä. Nyt vinkupallo on mennyt rikki, se ei vingu enää kunnolla eikä se ole Naftan mielestä enää ollenkaan niin hauska.

Kaiken hälinän keskellä ehtii kuitenkin viettää itsenäisyyspäivän täysin ja vain koirien kanssa. Eilen heräiltiin kaikessa rauhassa ja sitten Nafta pääsi aamulenkille. Mosse kävi vain takapihalla. Päivällä Nafta lähti Sipe-koiran ja Saken ja Sipen isännän kanssa metsälenkille. Me Mossen kanssa sillä välin opiskeltiin paikka-käskyä, maahanmenoa ja katsekontaktia. Opeteltiin myös vähän pois-käskyä, sillä Mosse on välillä sellainen häirikkö, että pitää olla kokoajan Naftan kimpussa ja Nafta ei tykkää esimerkiksi riisua takkia pois jos Mosse roikkuu karvoissa. Myös antibiootin antaminen sujuisi huomattavasti helpommin jos Mosse ei yrittäisi vielä Naftan kitalaestakin nuolla lääkkeen makua. Mossea on ihana opettaa kun se on niin innokas ja namihullu. Maahanmeno oli ainoa juttu joka oli sen mielestä jotenkin ärsyttävä. Se irvisteli frolicin palalle ja hyppi sohvalle ja alas, sohvalle ja alas, sohvalle ja alas ja taas irvistys. Ihan hassu koira. Ehkei se jaksanut vain enää keskittyä.

Opiskelujen jälkeen lähdettiin Mossen kanssa ulos. Käytiin taloyhtiön yhteisissä tiloissa kurkkaamassa uusia paikkoja, käytiin saunassa ja kuivaushuoneessa ja pyykkituvassa. Vähän Mossea aluksi jännitti kun tiloissa kaikui niin kovasti ja lattiakin oli liukas. Mutta edettiin hitaasti ja herkuteltiin ja leikittiin ja suukoteltiin. Pian Mosse kulki kuin vanha tekijä. Sen jälkeen tehtiin pieni lenkki. Joku törppö päästi koiransa haistamaan Mossea vaikka sitä selvästi vähän jännitti. Onneksi koira oli ystävällinen ja Mossekin reippaasti haisteli ja heilutti häntää. Puolesta matkasta Hosuli ja Sandra liittyi lenkkiseuraksi. Lenkin jälkeen Hosuli tuli meille leikittämään Mossea. Eikä mennyt kauaakaan kun Nafta tuli kotiin ja Sipe oli myös mukana. Kyllä täällä oli aikamoinen meno ja meininki kun neljä koiraa hörskötti menemään! Ja Naftan ja Sipen leikit ovat niin hölmöjä että tavarat vaan lentelee kun nämä pojat pistää ranttaliksi. Niillä on semmoinen alistusleikki tai joku, Nafta yrittää kaikin konstein Sipen selkään ja Sipe ottaa Naftan pään suuhun ja sitten juostaan ja painitaan ja taas Nafta yrittää selkään. Välillä näyttää totisesti siltä että Nafta luulee Sipeä narttukoiraksi. Piti vähän katsoa ettei pienimmät jää jalkoihin ja välillä laitoinkin Sipen ja Naftan ulos riehumaan. Ainakin niillä oli hauskaa!

Naftan pää aivan märkänä Sipen kuolasta <3

Mosse oli ihan onnessaan kun täällä oli meininkiä! Se oli niin iloinen kaikista koirista ja Hosulin emännästä ja Sipen isännästä ettei se malttanut olla aloillaan ollenkaan. Hosuli ja Sandra sitten lähti näistä juhlista ensimmäisenä, jonka jälkeen Mossekin malttoi vähän rauhoittua. Nafta sen sijaan ei olisi rauhoittunut ollenkaan. Se piti laittaa maahan ja paikka-käskyn alle ja pitää siinä jotta poika rauhoittuisi edes vähän. Lopulta Mosse nukkui kun tukki, Nafta tuijotti Sipeä kuola valuen, häntä pienessä heilurissa ja Sipe loikoili tyytyväisenä. 

Kun Sipe lähti kotiin pojat söivät ja kaatuivat suorilta jaloilta sänkyyn nukkuivat aamuun asti, Mosse kainalossa ja Nafta peiton alle. Se on Naftan joku uusi juttu että se kaivautuu syvälle peittojen uumeniin ja nukkuu siellä. En tiedä onko sillä kylmä vai haluaako se olla Mosselta rauhassa. Oli miten oli, vauhdikas päivä takana joten tänään elellään sitten vähän rauhallisemmin!

Nafta pesässänsä

Mosse rokotuksilla

Mosse sai tänään ekat rokotukset. Ei edes huomannut piikkiä kun oli suu täynnä herkkua. Vähän sitä alkuun jännitti liukas pöytä (miksi muuten pöytien pitää eläinlääkärissä ollakkin niin saamarin liukkaita?), mutta pian unohti sen. Painoa oli poitsulla 5,55kg ja kaikki näytti olevan muutenkin kunnossa.
Eläinlääkärin mielestä Mosse oli vähän arka, mutta mun mielestä tosi reipas! Ei se arkaillut mitään muuta kun pöytää. Ja eihän se tykkää hampaitaan näyttää kun otetaan partakarvoista kiinni. Muuten se nuuhki kokoajan ympäriinsä ja pussaili ja oli ihan innoissaan.

Naftalle varattiin aika kontrolliultraan joka on 3.1.2013. Toivon niin kovasti että kivet olisi häipyneet!
Poika on syönyt vähän vaihtelevalla menestyksellä ja muutamia kertoja oksentanut ruokaa. Ilmavaivojakin tuntuu vähän olevan. Voi olla että antibioottikin laittaa vatsan pyörälleen, mutta tänään otettiin viimeinen nappi joten toivotaan että vatsavaivat loppuu.

Pakkasta on -20 ja koirat täynnä energiaa kun ovat olleet päikseen päivän kotona. Ketään ei huvita lähteä ulos. Eilen Nafta lenkkeili kolmella jalalla vuorotellen ilmassa olevaa. Täytyy ommella sille tossut. Neopreenitossut Naftalla onkin, mutta niissä on kaikissa neljässä tossussa reikä. Niillä ollaan pöyräilty niin ovat kuluneet. Tein kuukausi sitten nahka-fleecetossut, mutta niistä tuli aavistuksen pienet, joten niitä ei voi käyttää. Siinähän vasta kylmä tulee jos ei veri kierrä kunnolla. Nahka on myös pakkasella melko liukas. Onneksi mulla on loppuviikko koulusta vapaata, niin voin ommella rauhassa ja tehdä joulusiivoja.

Mossen uusi takki

Taas tuli talvi. Toki lunta ei seinäjoella ole juurikaan satanut, mutta ilma kylmeni kymmeneen pakkasasteeseen. Tuli kiire ommella Mosselle uusi takki. Edellisen kanssahan käytiin niin että kun takki oli valmis, oli se jo pieni. Villapaidatkin näyttää nykyään lähinnä villaliiveiltä. Onneksi kankaat löytyi valmiina kaapista joten ei muuta kun hommiin!

Tämä takki on nyt sitten sopiva. Hetken. Ensi viikolla teen varmaan taas uuden. Mutta saanpas taas muokata kaavaa entistä paremmaksi. Tässä takissa etuosa istuu paremmin kuin edellisessä, mutta takaosassa on vielä parantamisen varaa. Edellisessä takissa ei ollut myöskään heijastimia, tässä on. Ja tämä on pirteämmän värinen pienelle pojalle, edellinen kun oli musta. Edellinen ei ollut myöskään kovin lämmin, uudessa on vuodena paksua fleeceä ja edelliseen unohtui tehdä aukko taluttimelle. Tämä on nyt siis kaikin puolin parempi.

Mosse nyt vaan ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella...

Tilannekatsaus

Viime torstaina haettiin Naftalle uudet ruuat. Royal Canin Low Purine-nappulaa ja Hill'sin U/d purkkiruokaa. Vähän mietitytti miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaan mutta hyvin se sille maistui. Ainakin hetken. Eilen se päätti ettei maistu enää ja lauantainakin söi jo vähän huonommin, tänään ei ollenkaan. Ja enkä kyllä ihmettele. Ruoka haiseekin ihan kummalliselle, kalanruuan ja viljasiilon sekoitukselle. Nappuloissa ei ole ollenkaan lihaa ja purkkiruuassa ei ole ollenkaan kerrottu paljonko lihaa on tai mitä lihaa. En usko että paljon, sillä ensiksi on mainittu vilja, rasvat, öljyt, muna, munavalmisteet ja sitten liha ja eläinperäiset tuotteet, mitä sitten lienevätkin. No lupasin lääkärille että kuukausi nyt syödään näitä vaikka väkisin ja vain tätä, mutta loppuelämän kestävään kuuriin en suostu.

Netissä on paljon tietoa raakaruokinnan ja virtsakivien yhteensovittamisesta. Monet ovat sitä mieltä, että raakaruokinnalla olisi hyviä vaikutuksia. Kyllä se munkin mielestä oudolta tuntuu, että lääkäri sanoo erikoisruuan auttavan vain jos koira ei saa mitään muuta. Tai auttavan ainakin parhaiten. Jos nappulassa on riisiä, niin miksei voisi antaa riisiä riisinä, miksi se pitää olla puristettu kuivaksi nappulaksi lukuisten lisäaineiden kanssa?

Virtsakiviä kun on monenlaisia, on vaikea suunnitella Naftalle ruokavaliota kun ei tiedä mitä kiviä sillä on. Toiset syntyvät happamassa pissassa ja toiset emäksisessä. Naftan pissan ph oli 6.2 eli normaali, siitäkään ei voi siis päätellä mitään. Mutta lääkäri epäili todennäköisimmiksi joko uraatti- tai kystiinikiviä, joten niistä olen haalinut tietoa eniten. Molemmissa tapauksissa puriini on se aine jota ainakin tulisi välttää. Sen kertoo tuo nappulakin. Netissä on hyvä taulukko, josta näkee eri ruoka-aineiden puriini-pitoisuudet, taulukko on täällä.

Muuten Nafta on voinut hyvin, eikä tunnu ollenkaan olevan kipeä. Pissassa ei ole näkynyt verta ja antibiootit on nielty mukisematta. Nafta on ollut myös hyvin pirteä. Niinkuin on veljensä Mossekin..

Mosse on kasvanut ihan silmissä. Ensimmäiset villapaidat on jo pieniä ja viimeviikolla tehty takki pieni myös.
Uutta siis saisi kovaa kyytiä ommella. Mosse on oppinut ja nähnyt paljon. Se on käynyt moooonta kertaa rautatieasemalla ja menee siellä kuin ammattilainen. Lentokentällä se pääsi käymään viimeviikolla ja kylässä monessa paikassa. Meillä on myös käynyt paljon vieraita. Se on niin onnessaan kaikesta ettei meinaa pystyssä pysyä. Metsään ollaan tutustuttu muutaman kerran. Siellä se katseli hetken mitä Nafta tekee ja sitten teki perässä, eli juoksi ja hyppeli ja kantoi keppejä. Tänään oltiin isolla laumalla kentällä reuhaamassa. Koiria oli yhteensä kuusi. Naftan ja Mossen lisäksi Hosuli, Viivi, Tyyne ja Lady. Mosse ei jännittänyt ollenkaan, ei edes alussa. Heti haastamassa muita leikkiin. Ladyn kanssa painit vähän meinasi mennä rajuiksi mutta pienen huilaamisen jälkeen leikki sujui taas nätisti.

Mossella on nyt semmoinen vaihe (edelleen) että ihan kaikkea pitää purra. Kaikki asiat tehdään ensin hampailla. Uskoo toki kun kieltää, mutta innostuksissaan haukkaa aina jonkun nenästä tai huulesta palasen tai hiuksista, ja sitten  niitä hiuksia tulee kakkan mukana. Osaa se pussata toki hienostikkin, kun muistaa vaan. Mutta eihän noin pienellä voi kovin pitkä muisti olla.
Mosse syö ihanan hyvin. Ja juo (toisin kuin eräät joita saa lääkeruiskulla juottaa). Se syö melkein aina lautasen tyhjäksi ja usein vielä Naftan ruokaa vähän jälkiruuaksi. Sille kelpaa kaikki namut ja rapsutuksistakin on kovin innoissaan. Keskittymiskyky on vielä hyvin lyhyt ja malttiakin pitäisi harjoitella. Mutta kaikki ainakaan!

Loppuun kuvia eiliseltä metsälenkiltä!

Lääkärireissu

Eilen oltiin Naftan ja Mossen kanssa pelaamassa palloa. Kun oltiin lähdössä kotiin päin, ihmettelin kun Nafta lorotti pissaansa kauan, siis KAUAN. No, kun päästiin kotiin pissasi Nafta olohuoneen tv-tason nurkkaan. Ajattelin heti että nyt se alkaa merkkailla Mossen hajuja, mutta ei. Pissa oli ihan veristä. Iltalenkillä pissat oli myös verisiä ja kun Nafta nosti jalkaa ei pissaa tullut kuin muutama tippa.

No tänä aamuna soitin heti eläinlääkärille ja onneksi saimme ajan samalle päivälle. Ensin tutkittiin pissanäyte, siinä oli verta ja siittiöitä ja pissa oli tosi vahvaa. Sitten Naftasta otettiin röntgenkuva, (tai oikeastaan kaksi, ensimmäisessä kuvassa kakka oli virtsarakon tiellä, joten käytiin sitten välissä kakkalla). Röntgenissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sitten oli ultran vuoro. Virtsarakossa näkyi virtsakiviä, jotka ovat ilmeisesti laatua uraatti tai kystiini. Ultrassa näkyi myös eturauhanen, joka oli suuri edelleen, vaikka kolme kuukautta sitten syötiin Ypozane-kuuri. Eli pallit lähtee ennemmin tai myöhemmin.

Virtsakiviä aletaan nyt hoitaa erikoisruualla. Tilattiin Naftalle Royal Canin Urinary Low purine-nappulaa ja jotain toista purkkiruokaa. Harmittaa tosi paljon palata nappuloihin, sillä Nafta on nyt paremmassa lihassa ja paremmassa karvassa kuin koskaan ennen.
Lisäksi Nafta sai antibioottikuurin, Synulox 200mg sekä kipulääkettä jota annetaan tarpeen mukaan.

Pissanäyte laitettiin nyt johonkin viljelyyn josta tulee tulokset keskiviikkona. Ja kontrollipissanäyte viedään sitten viikko antibioottikuurin loppumisen jälkeen.

Nyt pitäisi saada kuivakurkku juomaan vettä paljon. Kaikki ruuat lantrattava veteen ja pidettävä huoli että se juo. Jos ei juo, niin sitten pakkojuotetaan. Ei haittaisi ollenkaan jos tulisi lunta ja pian, sillä lunta Nafta syö niin paljon kuin sitä sille heittää. Vaan eipä ollut säätiedotuksessa lumihiutalettakaan.

Harmittaahan tämä. Jännittää miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaansa, alkaako taas paastot ja laihtuuko poika ihan olemattomaksi, pitääkö ruokaa syöttää koko loppuelämä? Se ei kuulemma ole hyvä jos pitää, elinikä lyhenee, koska ruuassa on tiettyjä ravintoaineita vähemmän. Entä jos virtsakivet tukkii virtsaputken? Tai jos ne täytyy leikata? Entäs se kastrointi? Nafta on jo valmiiksi rauhallinen, tuleeko siitä aivan sohvaperuna? Turkkikin varmaan menee pilalle.

No turha se on kai piruja seinille maalata, olisihan sieltä voinut löytyä jotain paljon pahempaakin. Koira on hengissä eikä vaikuta kipeältä, se on pääasia.

Ylpeä saan olla koirastani, niin hienosti se käyttäytyi lääkärissä, vaikka siellä kului aikaa melkein kaksi tuntia. Se jaksoi odottaa odotushuoneessa ja antoi tutkia ja pysyi paikoillaan. Se ei piitannut muista potilaista, vaan oli tyyni ja rauhallinen. Ihana <3