Tilannekatsaus

Viime torstaina haettiin Naftalle uudet ruuat. Royal Canin Low Purine-nappulaa ja Hill'sin U/d purkkiruokaa. Vähän mietitytti miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaan mutta hyvin se sille maistui. Ainakin hetken. Eilen se päätti ettei maistu enää ja lauantainakin söi jo vähän huonommin, tänään ei ollenkaan. Ja enkä kyllä ihmettele. Ruoka haiseekin ihan kummalliselle, kalanruuan ja viljasiilon sekoitukselle. Nappuloissa ei ole ollenkaan lihaa ja purkkiruuassa ei ole ollenkaan kerrottu paljonko lihaa on tai mitä lihaa. En usko että paljon, sillä ensiksi on mainittu vilja, rasvat, öljyt, muna, munavalmisteet ja sitten liha ja eläinperäiset tuotteet, mitä sitten lienevätkin. No lupasin lääkärille että kuukausi nyt syödään näitä vaikka väkisin ja vain tätä, mutta loppuelämän kestävään kuuriin en suostu.

Netissä on paljon tietoa raakaruokinnan ja virtsakivien yhteensovittamisesta. Monet ovat sitä mieltä, että raakaruokinnalla olisi hyviä vaikutuksia. Kyllä se munkin mielestä oudolta tuntuu, että lääkäri sanoo erikoisruuan auttavan vain jos koira ei saa mitään muuta. Tai auttavan ainakin parhaiten. Jos nappulassa on riisiä, niin miksei voisi antaa riisiä riisinä, miksi se pitää olla puristettu kuivaksi nappulaksi lukuisten lisäaineiden kanssa?

Virtsakiviä kun on monenlaisia, on vaikea suunnitella Naftalle ruokavaliota kun ei tiedä mitä kiviä sillä on. Toiset syntyvät happamassa pissassa ja toiset emäksisessä. Naftan pissan ph oli 6.2 eli normaali, siitäkään ei voi siis päätellä mitään. Mutta lääkäri epäili todennäköisimmiksi joko uraatti- tai kystiinikiviä, joten niistä olen haalinut tietoa eniten. Molemmissa tapauksissa puriini on se aine jota ainakin tulisi välttää. Sen kertoo tuo nappulakin. Netissä on hyvä taulukko, josta näkee eri ruoka-aineiden puriini-pitoisuudet, taulukko on täällä.

Muuten Nafta on voinut hyvin, eikä tunnu ollenkaan olevan kipeä. Pissassa ei ole näkynyt verta ja antibiootit on nielty mukisematta. Nafta on ollut myös hyvin pirteä. Niinkuin on veljensä Mossekin..

Mosse on kasvanut ihan silmissä. Ensimmäiset villapaidat on jo pieniä ja viimeviikolla tehty takki pieni myös.
Uutta siis saisi kovaa kyytiä ommella. Mosse on oppinut ja nähnyt paljon. Se on käynyt moooonta kertaa rautatieasemalla ja menee siellä kuin ammattilainen. Lentokentällä se pääsi käymään viimeviikolla ja kylässä monessa paikassa. Meillä on myös käynyt paljon vieraita. Se on niin onnessaan kaikesta ettei meinaa pystyssä pysyä. Metsään ollaan tutustuttu muutaman kerran. Siellä se katseli hetken mitä Nafta tekee ja sitten teki perässä, eli juoksi ja hyppeli ja kantoi keppejä. Tänään oltiin isolla laumalla kentällä reuhaamassa. Koiria oli yhteensä kuusi. Naftan ja Mossen lisäksi Hosuli, Viivi, Tyyne ja Lady. Mosse ei jännittänyt ollenkaan, ei edes alussa. Heti haastamassa muita leikkiin. Ladyn kanssa painit vähän meinasi mennä rajuiksi mutta pienen huilaamisen jälkeen leikki sujui taas nätisti.

Mossella on nyt semmoinen vaihe (edelleen) että ihan kaikkea pitää purra. Kaikki asiat tehdään ensin hampailla. Uskoo toki kun kieltää, mutta innostuksissaan haukkaa aina jonkun nenästä tai huulesta palasen tai hiuksista, ja sitten  niitä hiuksia tulee kakkan mukana. Osaa se pussata toki hienostikkin, kun muistaa vaan. Mutta eihän noin pienellä voi kovin pitkä muisti olla.
Mosse syö ihanan hyvin. Ja juo (toisin kuin eräät joita saa lääkeruiskulla juottaa). Se syö melkein aina lautasen tyhjäksi ja usein vielä Naftan ruokaa vähän jälkiruuaksi. Sille kelpaa kaikki namut ja rapsutuksistakin on kovin innoissaan. Keskittymiskyky on vielä hyvin lyhyt ja malttiakin pitäisi harjoitella. Mutta kaikki ainakaan!

Loppuun kuvia eiliseltä metsälenkiltä!

Lääkärireissu

Eilen oltiin Naftan ja Mossen kanssa pelaamassa palloa. Kun oltiin lähdössä kotiin päin, ihmettelin kun Nafta lorotti pissaansa kauan, siis KAUAN. No, kun päästiin kotiin pissasi Nafta olohuoneen tv-tason nurkkaan. Ajattelin heti että nyt se alkaa merkkailla Mossen hajuja, mutta ei. Pissa oli ihan veristä. Iltalenkillä pissat oli myös verisiä ja kun Nafta nosti jalkaa ei pissaa tullut kuin muutama tippa.

No tänä aamuna soitin heti eläinlääkärille ja onneksi saimme ajan samalle päivälle. Ensin tutkittiin pissanäyte, siinä oli verta ja siittiöitä ja pissa oli tosi vahvaa. Sitten Naftasta otettiin röntgenkuva, (tai oikeastaan kaksi, ensimmäisessä kuvassa kakka oli virtsarakon tiellä, joten käytiin sitten välissä kakkalla). Röntgenissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sitten oli ultran vuoro. Virtsarakossa näkyi virtsakiviä, jotka ovat ilmeisesti laatua uraatti tai kystiini. Ultrassa näkyi myös eturauhanen, joka oli suuri edelleen, vaikka kolme kuukautta sitten syötiin Ypozane-kuuri. Eli pallit lähtee ennemmin tai myöhemmin.

Virtsakiviä aletaan nyt hoitaa erikoisruualla. Tilattiin Naftalle Royal Canin Urinary Low purine-nappulaa ja jotain toista purkkiruokaa. Harmittaa tosi paljon palata nappuloihin, sillä Nafta on nyt paremmassa lihassa ja paremmassa karvassa kuin koskaan ennen.
Lisäksi Nafta sai antibioottikuurin, Synulox 200mg sekä kipulääkettä jota annetaan tarpeen mukaan.

Pissanäyte laitettiin nyt johonkin viljelyyn josta tulee tulokset keskiviikkona. Ja kontrollipissanäyte viedään sitten viikko antibioottikuurin loppumisen jälkeen.

Nyt pitäisi saada kuivakurkku juomaan vettä paljon. Kaikki ruuat lantrattava veteen ja pidettävä huoli että se juo. Jos ei juo, niin sitten pakkojuotetaan. Ei haittaisi ollenkaan jos tulisi lunta ja pian, sillä lunta Nafta syö niin paljon kuin sitä sille heittää. Vaan eipä ollut säätiedotuksessa lumihiutalettakaan.

Harmittaahan tämä. Jännittää miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaansa, alkaako taas paastot ja laihtuuko poika ihan olemattomaksi, pitääkö ruokaa syöttää koko loppuelämä? Se ei kuulemma ole hyvä jos pitää, elinikä lyhenee, koska ruuassa on tiettyjä ravintoaineita vähemmän. Entä jos virtsakivet tukkii virtsaputken? Tai jos ne täytyy leikata? Entäs se kastrointi? Nafta on jo valmiiksi rauhallinen, tuleeko siitä aivan sohvaperuna? Turkkikin varmaan menee pilalle.

No turha se on kai piruja seinille maalata, olisihan sieltä voinut löytyä jotain paljon pahempaakin. Koira on hengissä eikä vaikuta kipeältä, se on pääasia.

Ylpeä saan olla koirastani, niin hienosti se käyttäytyi lääkärissä, vaikka siellä kului aikaa melkein kaksi tuntia. Se jaksoi odottaa odotushuoneessa ja antoi tutkia ja pysyi paikoillaan. Se ei piitannut muista potilaista, vaan oli tyyni ja rauhallinen. Ihana <3