Rusinapussit jäljellä

Tänään oli Naftan kastraatio. Poika vietiin klinikalle yhdeltä jossa se sai heti esirauhoittavan lääkkeen. Uni tuli muutamassa minuutissa. Sitten hoitaja haki Naftan ja käski tulla puoli neljältä hakemaan. Halusivat pitää koiran siellä kunnes se alkaa heräillä. Onneksi Sandra lähti kaveriksi viemään Naftaa, sillä Sakke sai itselleen vatsataudin.

Sillä välin kun Nafta oli leikkauksessa, oli meillä hyvin aikaa käydä joululahjaostoksilla. Muutama lahja löytyi, mutta huomenna täytyy jatkaa!

Puoli neljä haettiin Nafta. Leikkaus oli sujunut hyvin ja Nafta oli saanut kaupanpäällisenä vielä pedikyyrinkin!
Nafta oli ihan unella vielä, katseli ympärilleen muttei tainnut tajuta mistään mitään.
Kotona vein Naftan makuuhuoneeseen lepäämään ja Mosse sai jäädä portin taakse ettei se häiritsisi Naftaa. Mosse oli vähän ihmeissään kun ei päässyt katsomaan Naftaa ja Naftan kaulurikin oli vähän epäilyttävä, joten pikkumies sitten jäi päivystämään portin toiselle puolelle.

Puolen tunnin kauneusunien jälkeen Mosse oli jo antanut periksi ja siirtynyt sohvalle syömään luuta. Makuuhuoneesta alkoi kuulua pientä vikinää. Nafta oli saanut itsensä jalkeille ja oli varmaan aika sekaisin päästään. Se kömpi makuuhuoneesta eteiseen ja yritti nuolla haavaa, huomasi ettei onnistu, joten yritti ottaa kauluria pois. No ei onnistunut sekään. Siinä se hetken tönötti ja kipitti olohuoneeseen ja hyppäsi Saken kainaloon sohvalle. Siinä se on nyt nukkunut jo vähän toista tuntia. Välillä se nousee istumaan mutta huojuu niinkuin pisan kalteva torni. Mosse siirrettiin makuuhuoneeseen putkiluunsa kanssa.

Kotona vasta katsoin leikkaushaavaa, se on pieni ja siisti. Etutassuissa on kaljut kohdat ja pienen pienet haavat, niissä on ollut letkut kiinni. Kulkuset näyttää pieniltä ruttuisilta rusinoilta. Apean oloinenhan tuo on, mutta taitaa olla vielä niin sekaisin raukka ja tuo kauluri, se on sille paha paikka kun tarttuu joka puolelta kiinni. Onneksi Naftalla on kalsarit, joihin voidaan kauluri vaihtaa välillä.

Mosse rokotuksilla

Mosse sai tänään ekat rokotukset. Ei edes huomannut piikkiä kun oli suu täynnä herkkua. Vähän sitä alkuun jännitti liukas pöytä (miksi muuten pöytien pitää eläinlääkärissä ollakkin niin saamarin liukkaita?), mutta pian unohti sen. Painoa oli poitsulla 5,55kg ja kaikki näytti olevan muutenkin kunnossa.
Eläinlääkärin mielestä Mosse oli vähän arka, mutta mun mielestä tosi reipas! Ei se arkaillut mitään muuta kun pöytää. Ja eihän se tykkää hampaitaan näyttää kun otetaan partakarvoista kiinni. Muuten se nuuhki kokoajan ympäriinsä ja pussaili ja oli ihan innoissaan.

Naftalle varattiin aika kontrolliultraan joka on 3.1.2013. Toivon niin kovasti että kivet olisi häipyneet!
Poika on syönyt vähän vaihtelevalla menestyksellä ja muutamia kertoja oksentanut ruokaa. Ilmavaivojakin tuntuu vähän olevan. Voi olla että antibioottikin laittaa vatsan pyörälleen, mutta tänään otettiin viimeinen nappi joten toivotaan että vatsavaivat loppuu.

Pakkasta on -20 ja koirat täynnä energiaa kun ovat olleet päikseen päivän kotona. Ketään ei huvita lähteä ulos. Eilen Nafta lenkkeili kolmella jalalla vuorotellen ilmassa olevaa. Täytyy ommella sille tossut. Neopreenitossut Naftalla onkin, mutta niissä on kaikissa neljässä tossussa reikä. Niillä ollaan pöyräilty niin ovat kuluneet. Tein kuukausi sitten nahka-fleecetossut, mutta niistä tuli aavistuksen pienet, joten niitä ei voi käyttää. Siinähän vasta kylmä tulee jos ei veri kierrä kunnolla. Nahka on myös pakkasella melko liukas. Onneksi mulla on loppuviikko koulusta vapaata, niin voin ommella rauhassa ja tehdä joulusiivoja.

Lääkärireissu

Eilen oltiin Naftan ja Mossen kanssa pelaamassa palloa. Kun oltiin lähdössä kotiin päin, ihmettelin kun Nafta lorotti pissaansa kauan, siis KAUAN. No, kun päästiin kotiin pissasi Nafta olohuoneen tv-tason nurkkaan. Ajattelin heti että nyt se alkaa merkkailla Mossen hajuja, mutta ei. Pissa oli ihan veristä. Iltalenkillä pissat oli myös verisiä ja kun Nafta nosti jalkaa ei pissaa tullut kuin muutama tippa.

No tänä aamuna soitin heti eläinlääkärille ja onneksi saimme ajan samalle päivälle. Ensin tutkittiin pissanäyte, siinä oli verta ja siittiöitä ja pissa oli tosi vahvaa. Sitten Naftasta otettiin röntgenkuva, (tai oikeastaan kaksi, ensimmäisessä kuvassa kakka oli virtsarakon tiellä, joten käytiin sitten välissä kakkalla). Röntgenissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Sitten oli ultran vuoro. Virtsarakossa näkyi virtsakiviä, jotka ovat ilmeisesti laatua uraatti tai kystiini. Ultrassa näkyi myös eturauhanen, joka oli suuri edelleen, vaikka kolme kuukautta sitten syötiin Ypozane-kuuri. Eli pallit lähtee ennemmin tai myöhemmin.

Virtsakiviä aletaan nyt hoitaa erikoisruualla. Tilattiin Naftalle Royal Canin Urinary Low purine-nappulaa ja jotain toista purkkiruokaa. Harmittaa tosi paljon palata nappuloihin, sillä Nafta on nyt paremmassa lihassa ja paremmassa karvassa kuin koskaan ennen.
Lisäksi Nafta sai antibioottikuurin, Synulox 200mg sekä kipulääkettä jota annetaan tarpeen mukaan.

Pissanäyte laitettiin nyt johonkin viljelyyn josta tulee tulokset keskiviikkona. Ja kontrollipissanäyte viedään sitten viikko antibioottikuurin loppumisen jälkeen.

Nyt pitäisi saada kuivakurkku juomaan vettä paljon. Kaikki ruuat lantrattava veteen ja pidettävä huoli että se juo. Jos ei juo, niin sitten pakkojuotetaan. Ei haittaisi ollenkaan jos tulisi lunta ja pian, sillä lunta Nafta syö niin paljon kuin sitä sille heittää. Vaan eipä ollut säätiedotuksessa lumihiutalettakaan.

Harmittaahan tämä. Jännittää miten Nafta suhtautuu uuteen ruokaansa, alkaako taas paastot ja laihtuuko poika ihan olemattomaksi, pitääkö ruokaa syöttää koko loppuelämä? Se ei kuulemma ole hyvä jos pitää, elinikä lyhenee, koska ruuassa on tiettyjä ravintoaineita vähemmän. Entä jos virtsakivet tukkii virtsaputken? Tai jos ne täytyy leikata? Entäs se kastrointi? Nafta on jo valmiiksi rauhallinen, tuleeko siitä aivan sohvaperuna? Turkkikin varmaan menee pilalle.

No turha se on kai piruja seinille maalata, olisihan sieltä voinut löytyä jotain paljon pahempaakin. Koira on hengissä eikä vaikuta kipeältä, se on pääasia.

Ylpeä saan olla koirastani, niin hienosti se käyttäytyi lääkärissä, vaikka siellä kului aikaa melkein kaksi tuntia. Se jaksoi odottaa odotushuoneessa ja antoi tutkia ja pysyi paikoillaan. Se ei piitannut muista potilaista, vaan oli tyyni ja rauhallinen. Ihana <3