Kevään varjoisin puoli on nyt alkanut. Kuraa on joka paikassa ja joka lenkin jälkeen koirat pääsee tassupyykille. Kumpikaan ei tykkää hommasta enkä minäkään siitä kyllä nauti.
Pääsiäinen oli niin ihanan aurinkoinen, että kurakintut eivät mieltä latistaneet, mutta nyt on jo muutaman viikon eletty harmaassa, sateisessa ja tuulisessa säässä. Lumi on sulanut kiitettävää vauhtia mutta sitä märkää on sitten senkin edestä. Eteisestä pesuhuoneeseen menee kurakuja. Kaikki sillä välillä on hiekassa ja pölyssä ja liassa. Mutta eipä niitä huvita siivota kun tietää sen näyttävän seuraavan lenkin jälkeen tismalleen samalta.
Maanantaina löydettiin tästä ihan läheltä kiva kenttä keskeltä metsää. Nafta, Mosse ja Hosuli juoksi ja rellesti sydämensä kyllyydestä. Pojat kaivoi mutaan kuoppia niin että rapa lensi. En jaksanut kieltää. Sotkekoon.
Kun tultiin kotiin päätin pestä molemmat koirat oikeen shampoolla, vaikka tiesin että iltalenkin jälkeen viimeistään tietää tehneensä turhaa työtä. Mosselle shampoo-pesu oli elämänsä ensimmäinen. Länderiähän ei tarvitse kovin usein pestä. Nafta pestään kunnolla ehkä pari kolme kertaa vuodessa plus silloin kun poika päättää kieriä p***assa. Ja jouluna tietysti.
Meillä on kahta eri shampoota. Toinen, jota käytän useammin on Pet Silk merkkistä ja toinen Tearless Texture Plus. Molemmat karkealle karvalle suunnattuja. Pet Silkkiä käytän enemmän tuoksun vuoksi. Molemmat kyllä tuntuu pehmentävän karvaa aikalailla. Ennen meillä oli Artero -merkkistä Vitamin vitalising bath- shampoota, joka oli ihan toista luokkaa. Se ei pehmentänyt Naftan karvaa lainkaan, päinvastoin, joskus tuntui että se jopa muuttui entistä karkeammaksi. Ja tuoksui mielettömän ihanalta <3 Mutta se pahus meni ja loppui enkä ole löytänyt uutta purkkia tilalle. Vinkata saa jos joku tietää mistä löytyy! Edellinen purkki oli ostettu voittajasta. Sinnehän meillä on Mossen kanssa tähtäin, että josko viimeistään sieltä sitä sit saisi.
Kun koirat oli pesty menin itse vielä suihkuun. Nuohan riehaantuu aivan älyttömästi jo pelkän tassupyykin jälkeenkin. Suihkun jälkeen kävelin makuuhuoneeseen jossa odotti sänky jonka päällä oli 0/5 tyynyä, 0/2 peittoa, 0/1 lakanaa, 0/1 petauspatjaa ja 2/0 märkää mutta hyväntuoksuista ja puhdasta koiraa.
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Ei ihan nappi suoritus
Lauantaina oli siis Mossen ekku näyttely. Aloitettiin heti suuresta vaasan kv näyttelystä. Tuomarina oli Jasna Matejcic kroatiasta. Sama tuomari arvosteli Naftan voittajassa 2011. Siellä Nafta sai ensimmäistä kertaa pöytäpaniikin, mutta esiintyi muuten hienosti. Tuomarista ei jäänyt mitään mielikuvaa, joten en osannut etukäteen tätä tuomaria jännittää. Muuten sitten kyllä jännitin muidenkin edestä. Perjantai-illalla vielä innoissani hehkutin Sakelle kun ei jännittänyt yhtään, mutta jännitys alkoi sitten kehän laidalla vuoroa odotellessa..
Mossehan oli melko peloissaan ja säpsy kun päästiin botniahallin pihaan. Ja entistä enemmän kun päästiin sisään. Mosse ei ole aiemmin ollut missään missä olisi ollut noin paljon koiria ja ihmisiä, melua ja hajuja yhtäaikaa. Nopeasti se kumminkin tottui tilanteeseen ja reipastui huomattavasti. Kun saatiin kaikki kamppeet kehänlaidalle, ajateltiin pistää Mosse hetkeksi lepäämään häkkiin, mutta kas kummaa kun poikaa ei häkki-homma ilahduttanut ollenkaan, vaan kokoajan se olisi halunnut olla tilanteen tasalla, ulkona häkistä. Nafta on toista maata. Se on monessa näyttelyssä yrittänyt kömpiä häkkiinsä jo ennen kun sitä on saatu kasattua..
Ennen kehää harjoittelin vielä Mossen kanssa ravia, joka sujui ihan hienosti. Mutta sitten kun meidän vuoro koitti, kaikki meni ihan pieleen.. Mosse pelkäsi tuomaria, vapisi pöydällä ja sen korvat oli koko kehän ihan missä sattuu. Hampaat se kyllä antoi katsoa mutta seisoi ihan hullussa asennossa ja pyrki pois koko tilanteesta. Mua itseä jännitti niin lujaa että tuo koira sen vaistosi ja oli erittäin epävarma koko hommasta. Suoraan sanoen kehässä mikään ei sujunut. Itsekkin möhlin juoksemalla ihan kuinka sattuu.. Mistä lie tälläinen paniikki. Ja heti kun tultiin pois kehästä Mosse rentoutui silminnähden. Nyt kuitenkin onneksi jo naurattaa koko homma. Jos osaan, lisään tähän myöhemmin videomateriaalin kaikkien teidän hauskuutukseksi. Arvostelu oli kuitenkin aivan hyvä.
Bigger size. Good propotion of the body. Correct bite. Correct head. Good angulation in front. Correct topline. Good tailset & carriage. Loose in elbows. Needs to develope. Would like better movement in front. Close in hocks.
Eli kehitystä tarvitsee, muuten vaikuttaa ihan hyvältä. Mutta kukapa seitsemän kuinen on jo valmis paketti?
Ilmeisesti nuo elbowssit elikkä kyynärät sekä hocksit eli kinnernivelet pitäisi iän myötä kehittyä parempaan suuntaan kun saavat vähän lisää lihasta ympärille. Mutta ennenkaikkea Mosse tarvitsee nyt ÄÄRIMMÄISEN PALJON harjoitusta. Kalenteriin olenkin lisäillyt monenmoista merkintää agikisojen turistimatkasta mätsäreihin ja pentunäyttelyyn. Pentunäyttely on Seinäjoella 19.5. ja tuomarina Tarmo Viirtelä. Miljoonakoiraan tuuriin laitoin myös ilmon menemään ja siellä tuomarina Harto Stockmari. Kokkolaan yritin myös ilmoittautua mutta sitäpä ei tänä vuonna järjestetäkkään ollenkaan.
Tästä lähtien aion myös pyytää kaikkia ihmisiä jotka meillä käy, katsomaan Mossen hampaat ja tunnustelemaan selkää ja vatsaa ja sukukalleudet. Viikonlopun jälkeen Mossea on kopeloinut jo kolme ihmistä, eikä se niistä ollut kyllä moksiskaan. Kun ei mammaa jännitä niin ei Mosseakaan ja toisaalta kaikki vieraat on ollut Mossen tuttuja. Mutta harjoitusta se on pienikin harjoitus.
Pöytääkin oltiin kyllä harjoiteltu etukäteen, mutta harjoitukset jatkuu nyt ja ainakin tuplamääränä. Päätin että Mosse nostetaan joka päivä vähintään kolme neljä kertaa pöydälle syömään herkut ja seisomaan ja sitten alas. No muutaman kerran olin näyttelyn jälkeen nostanut kun Mosse alkoi hypätä itse pöydälle ihan pyytämättäkin katsomaan oliskos sielä niitä herkkuja.. Fiksu koira.
Onneksi nuo näyttelyt ei nyt kuitenkaan niin vakava juttu ole että olisin päiväni pilannut vaikka huonosti menikin. Kotimatkalla muisteltiin Naftan ensimmäistä näyttelyä, joka oli Naftan ollessa 9,5kk, tuurin miljoonakoirassa. Nafta nostettiin siellä elämänsä ensimmäistä kertaa pöydälle ja voitte arvata miten siinä sitten käytiin.. Silti Naftasta tuli upea ja varma näyttelykoira, joten eiköhän Mossestakin sellainen saada leivottua. Sitäpaitsi vasta lauantai-illalla huomasin mikä oli kaiken huonon onnen takana; SUKAT! Olin unohtanut laittaa jalkaan mun onnen sukat! Ne on mustat ja niissä juoksee iloisia koiria jotka muistuttaa ihan länderiä, ne jalassa on tullut paljon onnistumisia.. ;)
Mossehan oli melko peloissaan ja säpsy kun päästiin botniahallin pihaan. Ja entistä enemmän kun päästiin sisään. Mosse ei ole aiemmin ollut missään missä olisi ollut noin paljon koiria ja ihmisiä, melua ja hajuja yhtäaikaa. Nopeasti se kumminkin tottui tilanteeseen ja reipastui huomattavasti. Kun saatiin kaikki kamppeet kehänlaidalle, ajateltiin pistää Mosse hetkeksi lepäämään häkkiin, mutta kas kummaa kun poikaa ei häkki-homma ilahduttanut ollenkaan, vaan kokoajan se olisi halunnut olla tilanteen tasalla, ulkona häkistä. Nafta on toista maata. Se on monessa näyttelyssä yrittänyt kömpiä häkkiinsä jo ennen kun sitä on saatu kasattua..
Ennen kehää harjoittelin vielä Mossen kanssa ravia, joka sujui ihan hienosti. Mutta sitten kun meidän vuoro koitti, kaikki meni ihan pieleen.. Mosse pelkäsi tuomaria, vapisi pöydällä ja sen korvat oli koko kehän ihan missä sattuu. Hampaat se kyllä antoi katsoa mutta seisoi ihan hullussa asennossa ja pyrki pois koko tilanteesta. Mua itseä jännitti niin lujaa että tuo koira sen vaistosi ja oli erittäin epävarma koko hommasta. Suoraan sanoen kehässä mikään ei sujunut. Itsekkin möhlin juoksemalla ihan kuinka sattuu.. Mistä lie tälläinen paniikki. Ja heti kun tultiin pois kehästä Mosse rentoutui silminnähden. Nyt kuitenkin onneksi jo naurattaa koko homma. Jos osaan, lisään tähän myöhemmin videomateriaalin kaikkien teidän hauskuutukseksi. Arvostelu oli kuitenkin aivan hyvä.
| "Äiti, kuka tuo pelottava nainen on?" |
| "Korvat pidän varmuudeksi näin että kaikki hoksaa että mua pelottaa" |
| "Nyt kun homma on ohi, voisin vähä käydä nuuhkasees ketä nää tyypit oikeen on.. mut VAROVASTI" |
Bigger size. Good propotion of the body. Correct bite. Correct head. Good angulation in front. Correct topline. Good tailset & carriage. Loose in elbows. Needs to develope. Would like better movement in front. Close in hocks.
Eli kehitystä tarvitsee, muuten vaikuttaa ihan hyvältä. Mutta kukapa seitsemän kuinen on jo valmis paketti?
Ilmeisesti nuo elbowssit elikkä kyynärät sekä hocksit eli kinnernivelet pitäisi iän myötä kehittyä parempaan suuntaan kun saavat vähän lisää lihasta ympärille. Mutta ennenkaikkea Mosse tarvitsee nyt ÄÄRIMMÄISEN PALJON harjoitusta. Kalenteriin olenkin lisäillyt monenmoista merkintää agikisojen turistimatkasta mätsäreihin ja pentunäyttelyyn. Pentunäyttely on Seinäjoella 19.5. ja tuomarina Tarmo Viirtelä. Miljoonakoiraan tuuriin laitoin myös ilmon menemään ja siellä tuomarina Harto Stockmari. Kokkolaan yritin myös ilmoittautua mutta sitäpä ei tänä vuonna järjestetäkkään ollenkaan.
Tästä lähtien aion myös pyytää kaikkia ihmisiä jotka meillä käy, katsomaan Mossen hampaat ja tunnustelemaan selkää ja vatsaa ja sukukalleudet. Viikonlopun jälkeen Mossea on kopeloinut jo kolme ihmistä, eikä se niistä ollut kyllä moksiskaan. Kun ei mammaa jännitä niin ei Mosseakaan ja toisaalta kaikki vieraat on ollut Mossen tuttuja. Mutta harjoitusta se on pienikin harjoitus.
Pöytääkin oltiin kyllä harjoiteltu etukäteen, mutta harjoitukset jatkuu nyt ja ainakin tuplamääränä. Päätin että Mosse nostetaan joka päivä vähintään kolme neljä kertaa pöydälle syömään herkut ja seisomaan ja sitten alas. No muutaman kerran olin näyttelyn jälkeen nostanut kun Mosse alkoi hypätä itse pöydälle ihan pyytämättäkin katsomaan oliskos sielä niitä herkkuja.. Fiksu koira.
Onneksi nuo näyttelyt ei nyt kuitenkaan niin vakava juttu ole että olisin päiväni pilannut vaikka huonosti menikin. Kotimatkalla muisteltiin Naftan ensimmäistä näyttelyä, joka oli Naftan ollessa 9,5kk, tuurin miljoonakoirassa. Nafta nostettiin siellä elämänsä ensimmäistä kertaa pöydälle ja voitte arvata miten siinä sitten käytiin.. Silti Naftasta tuli upea ja varma näyttelykoira, joten eiköhän Mossestakin sellainen saada leivottua. Sitäpaitsi vasta lauantai-illalla huomasin mikä oli kaiken huonon onnen takana; SUKAT! Olin unohtanut laittaa jalkaan mun onnen sukat! Ne on mustat ja niissä juoksee iloisia koiria jotka muistuttaa ihan länderiä, ne jalassa on tullut paljon onnistumisia.. ;)
Tunnisteet:
epäonnistuminen,
koiranäyttely,
näyttely,
tuomari,
vaasa
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Kuvia pojista
Tänään on aurinko taas hellinyt koko päivän! Koirat on innoissaan kun ei tarvitse pukea takkia ulos. Tänään piti kaupan pihassa parkkeerata auto varjoon ja jättää ikkuna raolleen jotta koirat eivät läkähtyisi, niin lämmin ilma ulkona. Takapihan sula alue laajenee ihan silmissä. Nyt nurmikkoa näkyy jo 3x5m. Ihanaa odottaa minkälainen piha tuolta lumen alta paljastuu. Tällä hetkellä näkyy vain syksyn haravoimattomia lehtiä kasapäin, mutta onneksi pihahommia on mukava tehdä!
Aamulenkille lähdettiin Lucan ja Nemon kanssa. Ja ai että pojat nautti. Mossesta ja Nemosta on tullut hyviä leikkikavereita, Nafta ja Luca sen sijaan juoksentelevat lauman mukana ja tutkivat omia juttujaan. Välillä koko sakki otti juoksukilpailuita ja harvensi risukkoa yhdessä. Ja onneksi mukana oli myös kamera. Tässä tämän aamun kuvia:
Aamulenkille lähdettiin Lucan ja Nemon kanssa. Ja ai että pojat nautti. Mossesta ja Nemosta on tullut hyviä leikkikavereita, Nafta ja Luca sen sijaan juoksentelevat lauman mukana ja tutkivat omia juttujaan. Välillä koko sakki otti juoksukilpailuita ja harvensi risukkoa yhdessä. Ja onneksi mukana oli myös kamera. Tässä tämän aamun kuvia:
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Keväisiä kuulumisia
Blogi on viettänyt hetken hiljaiseloa, me sen sijaan emme. Kevään aikana on ollut paljon yhtä sun toista puuhaa. Suurimpana ajanviejänä mainittakoon tämä muutto. Pari viikkoa sitten päästiin vihdoin muuttamaan ja nyt kaikki tavarat alkaa olla jotakuinkin paikoillaan. Koirat eivät olleet muutosta moksiskaan. Pikkurempan aikana Nafta ja Mosse pääsi jo tutustumaan asuntoon, joten paikka oli niille jo entuudestaan tuttu. Muuttolaatikoita kannettiin pari päivää ja koiratkin reissasivat uuden ja vanhan asunnon väliä ainakin kymmenen kertaa. Joka kerta yhtä innoissaan kun sanottiin että pojat tulee mukaan. Kun kaikki tavarat oli uudella kämpällä, olivat koirat heti kuin kotonaan.
Lenkkimaastoja täällä on paljon paljon enemmän kuin vanhalla asuinalueella. Joka lenkin voi tehdä eri suuntaan ja 100metrin päässä on pelto jossa voi juoksennella vapaana. Metsäänkää ei ole kuin kivenheitto.
Mosselle etenkin muutto on tehnyt äärimmäisen hyvää. Jokaisella lenkillä tulee vastaa polkupyörä tai koiria tai lastenvaunut tai lapsia, kaikkea sellaista mitä ennen näkyi vain silloin tällöin. Parhaaseen lenkkiaikaan koiria tulee vastaan ainakin 5-10. Myös Nafta on siedättynyt hyvin.
Meillä on myös nyt hieno ja melko suuri takapiha, johon isketään aita heti roudan sulettua. Ja Nafta nauttii kun aamuaurinko paistaa olohuoneen ikkunasta sisään. Joka aamu se siirtyy sohvalle aamu-unille ja palvoo aurinkoa. Naftan masulaikutkin on ruskettuneet jo ihan tumman ruskeiksi. Kaikin puolin täällä siis ollaan tyytyväisiä uuteen kotiin.
Kevätaurinko on jaksanut helliä jo monta päivää. Lumet sulaa ihailtavan nopeaa takapihalta ja koirat tykkää kaivaa sitä kuravelliä mikä seinän viereen on paljastunut. Joka lenkin jälkeen saa myös suorittaa tassupyykin, mutta jotenkin siitä osaa nyt nauttia kun tietää että pian on kesä!
Alle parin viikon päästä Mosse menee ensimmäiseen näyttelyynsä, vaasan kansainväliseen. Jännittää kyllä aikalailla, sillä meidän harjoittelu on tähän saakka ollut ihan minimaalista. Mutta eikö tässä nyt vielä jotain ehdi treenatakkin. Pöytä pitäisi olla suurin piirtein hanskassa ja hampaat Mosse näyttää nätisti. Seisomistakin ollaan jonkun verran harjoiteltu mutta sitten se ravi... siinä meillä on puuhaa seuraaviksi viikoiksi... Pääasia kuitenkin että Mossella olisi kehässä hauskaa ja tietysti toivottavaa olisi että se pystyisi muhun keskittymään kaiken hälinän keskellä.
Nyt meillä jatketaan verhojen ripustamista lattioiden pesua! Ihanaa kevättä <3
Lenkkimaastoja täällä on paljon paljon enemmän kuin vanhalla asuinalueella. Joka lenkin voi tehdä eri suuntaan ja 100metrin päässä on pelto jossa voi juoksennella vapaana. Metsäänkää ei ole kuin kivenheitto.
Mosselle etenkin muutto on tehnyt äärimmäisen hyvää. Jokaisella lenkillä tulee vastaa polkupyörä tai koiria tai lastenvaunut tai lapsia, kaikkea sellaista mitä ennen näkyi vain silloin tällöin. Parhaaseen lenkkiaikaan koiria tulee vastaan ainakin 5-10. Myös Nafta on siedättynyt hyvin.
Meillä on myös nyt hieno ja melko suuri takapiha, johon isketään aita heti roudan sulettua. Ja Nafta nauttii kun aamuaurinko paistaa olohuoneen ikkunasta sisään. Joka aamu se siirtyy sohvalle aamu-unille ja palvoo aurinkoa. Naftan masulaikutkin on ruskettuneet jo ihan tumman ruskeiksi. Kaikin puolin täällä siis ollaan tyytyväisiä uuteen kotiin.
Kevätaurinko on jaksanut helliä jo monta päivää. Lumet sulaa ihailtavan nopeaa takapihalta ja koirat tykkää kaivaa sitä kuravelliä mikä seinän viereen on paljastunut. Joka lenkin jälkeen saa myös suorittaa tassupyykin, mutta jotenkin siitä osaa nyt nauttia kun tietää että pian on kesä!
Alle parin viikon päästä Mosse menee ensimmäiseen näyttelyynsä, vaasan kansainväliseen. Jännittää kyllä aikalailla, sillä meidän harjoittelu on tähän saakka ollut ihan minimaalista. Mutta eikö tässä nyt vielä jotain ehdi treenatakkin. Pöytä pitäisi olla suurin piirtein hanskassa ja hampaat Mosse näyttää nätisti. Seisomistakin ollaan jonkun verran harjoiteltu mutta sitten se ravi... siinä meillä on puuhaa seuraaviksi viikoiksi... Pääasia kuitenkin että Mossella olisi kehässä hauskaa ja tietysti toivottavaa olisi että se pystyisi muhun keskittymään kaiken hälinän keskellä.
Nyt meillä jatketaan verhojen ripustamista lattioiden pesua! Ihanaa kevättä <3
torstai 7. maaliskuuta 2013
Kevät
Mossella starttasi eilen toinen pentukurssi, koirakoulu Fiiliksen riveissä. Nyt on siis koulua joka keskiviikko ja lauantai. Halusin mennä kahdelle eri kouluttajalle, jotta saisi maksimaalisen hyödyn ja kahdet vinkit ja siksi että Mosse pääsisi säännöllisen usein harjoittelemaan ryhmässä olemista. Eilen Mosse käyttäytyi mallikkaasti ja jaksoi hyvin keskittyä. Vähän se ömähteli suurelle setterille joka oli niin pelottavan näköinen pimeässä, mutta pystyi silti työskentelemään sen läsnäollessa. Ja saatiin hyvin harjoiteltua "jätä"-käskyä, joka meillä merkkaa sitä että huomio kiinnitetäänkin mammaan ja istutaan eteen kauniisti. Eilen harjoiteltiin kontaktia, luoksetuloa ja kohdentamista. Kurssin päätteeksi vaihdoin Mossen Naftaan ja treenasin sen kanssa samoja juttuja.
Sain muutaman hyvän vinkin koiran irtipitämiseen, jottei se lähtisi niin kauas, kuten Naftalla on tapana (varsinkin kun se kirmaa tekemään isompaa tarvettaan, silloin se menee KAUAS). Jos koira on jo liian kaukana, pysähdyn ja heti kun koira vilkaisee juoksen toiseen suuntaan, kuulemma Tommy Wirenin taktiikka. Ja kun koira on sopivalla etäisyydellä ja ottaa kontaktin, huikkaan "tule" ja peruutan ja kehun ja palkkaan kun se tulee. Testattiin Naftan kanssa tuota eilen ja toimi valtavan hyvin, ainakin leikkinä. Naftan mielestä se oli hauskaa kuin mikä. Se juoksi aina vähän matkaa ja otti kontaktin ja innoissan takaisin. Nafta kyllä osaa huolehtia laumastaan eikä sitä tarvitse metsässä huudella, kyllä se seuraa mihin mennään, mutta välillä se hairaantuu turhan kauas varsinkin suorilla teillä. Kokeillaan nyt treenata tätä ja katsotaan mitä tapahtuu.
Tänään tulin päivällä kotiin ja mietin mikä haisee palaneelta karvalta tai solariumilta. Vastassa oli Mosse ja läähättävä Nafta?! Hetkonen mietin... Nafta kävi tervehtimässä epätavallisen nopeasti ja huomasin että sen kylki oli tulikuuma, no ei ihan tulikuuma, mutta kuuma kumminkin. Kun oli tervehditty Nafta juoksi sohvalle ja kellahti sohvannurkkaan kyljelleen OTTAMAAN AURINKOA! Huvittava tyyppi. Kauankohan se oli siinä jo makoillut kun sen oli niin hiki. Se poika kyllä palvoo aurinkoa. Kevät on tullut.
Sää on ollut koko päivän mitä mahtavin. Aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta. Eipä tällaisena päivänä voi muuta kun lähteä ulkoilemaan.
Sain muutaman hyvän vinkin koiran irtipitämiseen, jottei se lähtisi niin kauas, kuten Naftalla on tapana (varsinkin kun se kirmaa tekemään isompaa tarvettaan, silloin se menee KAUAS). Jos koira on jo liian kaukana, pysähdyn ja heti kun koira vilkaisee juoksen toiseen suuntaan, kuulemma Tommy Wirenin taktiikka. Ja kun koira on sopivalla etäisyydellä ja ottaa kontaktin, huikkaan "tule" ja peruutan ja kehun ja palkkaan kun se tulee. Testattiin Naftan kanssa tuota eilen ja toimi valtavan hyvin, ainakin leikkinä. Naftan mielestä se oli hauskaa kuin mikä. Se juoksi aina vähän matkaa ja otti kontaktin ja innoissan takaisin. Nafta kyllä osaa huolehtia laumastaan eikä sitä tarvitse metsässä huudella, kyllä se seuraa mihin mennään, mutta välillä se hairaantuu turhan kauas varsinkin suorilla teillä. Kokeillaan nyt treenata tätä ja katsotaan mitä tapahtuu.
Tänään tulin päivällä kotiin ja mietin mikä haisee palaneelta karvalta tai solariumilta. Vastassa oli Mosse ja läähättävä Nafta?! Hetkonen mietin... Nafta kävi tervehtimässä epätavallisen nopeasti ja huomasin että sen kylki oli tulikuuma, no ei ihan tulikuuma, mutta kuuma kumminkin. Kun oli tervehditty Nafta juoksi sohvalle ja kellahti sohvannurkkaan kyljelleen OTTAMAAN AURINKOA! Huvittava tyyppi. Kauankohan se oli siinä jo makoillut kun sen oli niin hiki. Se poika kyllä palvoo aurinkoa. Kevät on tullut.
Sää on ollut koko päivän mitä mahtavin. Aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta. Eipä tällaisena päivänä voi muuta kun lähteä ulkoilemaan.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Trimmaustalkoot
Pidettiin Sandran kanssa tuossa yksi ilta trimmaustalkoot. Sandra trimmasi Hosulin ja minä Naftan ja Mossen. Naftasta ei paljon tarvinnut ottaa. Se on tuommonen perus siisti kokoajan, eikä sitä ole tarvinnut nyppiä pitkiin aikoihin. Toista se on tuo meidän Mosse-karvakasa. Siitä lähti lähti karvaa ihan valtavasti, ja olisi lähtenyt vieläkin, mutta en sitten jaksanut vetää kerralla kaikkia, homma siis jatkuu vielä toisena ajankohtana. Muutos on silti jo huomattava. Pennusta muuttui tunnissa pojankloppi. Korvat vaativat vielä vähän teippiä asettuakseen, mutta komea koira sieltä kaiken karvan seasta kuoriutui. Pitemmittä puheitta, tässä kuvamateriaali:
Nafta ennen:
Mosse ennen:
Ja, tattadadattatatatataaaaaaaaaaaa! Irtokarvapussillisen jälkeen koirat näyttää tältä:
Nafta ennen:
| Siistimistähän tuo kaipasi, mutta muuten ei ollenkaan pahassa kunnossa |
Mosse ennen:
| Mossella nousee karvat selästä aivan pystyyn. Korvat ei todellisuudessa ihan näin huonossa jamassa ole |
| Melkoinen ruuhkatukka, ihana, mutta ei niin siisti |
| Ja Mossehan istuu juuri niinkuin länderin pitääkin |
Ja, tattadadattatatatataaaaaaaaaaaa! Irtokarvapussillisen jälkeen koirat näyttää tältä:
| Veljekset kuin ilvekset |
lauantai 23. helmikuuta 2013
Blogihaaste
Maana heitti mulle blogihaasteen. En ole ennemmin näihin jaksanut osallistua, mutta nyt inspiroiduin!
Koska tämä on koira-aiheinen blogi, vastaan kysymyksiin Naftan ja Mossen puolesta, katsotaan mitä tulee..
Tässä säännöt:
Haasteen tarkoitus on löytää uusi blogeja ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa. 1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 6. Ei takaisin haastamista.
2. Mistä haaveilet?
3. Minkä kirjan luit viimeksi?
4. Miksi aloit alunperin pitää blogia?
5. Mitä ruokaa et söisi mistään hinnasta?
6. Paljonko sulle pitäisi maksaa, että söisit lihavan kastemadon?
7. Minkä harrastuksen haluaisit aloittaa?
8. Mikä oli vahvin aineesi peruskoulussa?
9. Mikä on karsein vaate, mitä oot joskus käyttänyt?
10. Kuka Simpsonit-hahmo olisit?
11. Miksi vuodet vierii sitä nopeammin, mitä vanhemmaksi tulee?
Koska tämä on koira-aiheinen blogi, vastaan kysymyksiin Naftan ja Mossen puolesta, katsotaan mitä tulee..
Tässä säännöt:
Haasteen tarkoitus on löytää uusi blogeja ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa. 1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 6. Ei takaisin haastamista.
Ensiksi siis 11 asiaa meidän koirista:
1. Nafta ymmärtää puhetta. Se ymmärtää käskyt "tuu höppänä mamman kainaloon", "älä ny jaksa hörsköttää", "mee autoon ettet kastu" ja kaikki muutkin yhtä selkeät käskyt. Nafta osaa poimia tietyt tunnistettavat sanat lauseista joita se sitten noudattaa. Todennäköisesti se tunnistaa myös eleet ja äänenpainot tällaisissa tilanteissa.
2. Mosse on kova poika kopioimaan Naftan erilaisia toimintoja. Kaikki mitä Nafta tekee, on Mossen mielestä automaattisesti kivaa. Mosse on oppinut Naftalta myös kasan leikkityylejä kuten pepputaklaus, tassuistapureminen ja valtava örinä ja purina.
3. Kun Mossen kynsiä leikataan, istuu Nafta vieressä hengittämättä. Se myötäelää tätä kamalaa tuskaa, kun Mosse lötköttelee kaikessa rauhassa ja syö herkkuja. Kun kynnet on saatu leikattua, annan Mossele luvan poistua. Siinä kohtaa Nafta alkaa taas hengittää ja ottaa kunnon hurun, juoksee helpottuneena kämppää ympäri.
4. Mosse käy päivässä vähintään 10 kertaa vesikipolla, kun Nafta käy ehkä kaksi kolme kertaa. Mosse keskeyttää leikitkin kun välillä pitää käydä hörppäämässä. Mossen tapaa vesikipolla myös jokaisen lenkin jälkeen, aamulla, koulutustuokion jälkeen, makkaranpalan jälkeen, painimatsin jälkeen, ruuan jälkeen ja illalla. Nukkumaanmenon jälkeenkin se käy usein vielä juomassa varuuksi, ettei vaan jano yllätä yöllä. Nafta juo tasan pitkien lenkkien tai oikein kovan leikkituokion jälkeen, ruuan jälkeen vähän ja illalla kipollisen.
5. Molemmat huutaa ovikellolle. Nafta sen aina aloittaa, mutta Mossella menee kauemmin hiljentyä. Molemmat osaavat mennä olohuoneen matolle odottamaan oven avausta. Ovikelloa ollaan harjoiteltu tosi laiskasti, joten oma vika.
6. Kumpikin pitää autoilusta. Mossella on autossa aina joku projekti. Viimeksi se pilkkoi jonkun kepin tuhanteen palaan ja nyt sillä on pallo siellä takana tuhottavana. Nafta sen sijaan katselee maisemia tarkasti. Väsyneenä molemmat tulee etupenkille nukkumaan jos apukuskin paikka sattuu olemaan vapaa. Mosse nukkuu välillä myös takana mutta Nafta ei ikinä. Mosse tykkää jos etupenkillä on penkinlämmitin päällä.
7. Toisen ruoka on aina parempaa. Kun koirat saa ruoat neniensä eteen, alkaa molemmin puolinen nuuhkuttelu toisen kipolle, mitähän se toinen mahtoi saada? Kun omaa ruokaa on syöty niin paljon ettei ole enää nälkä, niin kippoja vaihdetaan. Nafta nuolee Mossen kipon puhtaaksi ja Mosse Naftan ja vielä perään alkuperäisen omansa. Mosse myös siivoaa lattian.
8. Mosse hyppii länderimäisiä jojohyppyjä, ylös alas ihmisen edessä, kun taas Nafta hyppii ihmistä vasten. Nafta ei laske välissä etutassuja maahan vaan hyppii tasajalkaa. Saken äiti on ainut jonka päälle nuo kaksi eivät hypi, sillä se on ainut joka on pitänyt tiukan linjan koirien suukoista ja hyppimisestä ja tervehtii vasta kun koirat ovat nätisti.
9. Mosse on mustasukkaisempi kuin Nafta. Jos Nafta saa jotain, on Mosse alle sekunnissa paikalla ja yrittää ottaa herkkua vielä Naftan suustakin. Jos silittelen Naftaa lattialla, yrittää Mosse änkeä väliin. Tämä piirre on kyllä ollut laantumaan päin. Nafta ei ole ollut pennusta mustasukkainen luultavasti kertaakaan, se jaksaa odottaa omaa vuoroaan
10. Naftaa ei kiinnosta mikään muu, jos mun kädessä on pallo. Se tekee sen eteen luultavasti ihan mitä vain. Se on pallon vuoksi hypännyt parista metristä veteen, kiivennyt puuhun ja juossut elämänsä aikana varmaan satoja kilometrejä. Jos paikalla on Nafta, Mosse, Hosuli ja pallo, niin Nafta valitsee pallon, Mosse Hosulin. Mossekin kyllä tykkää hakea palloa muttei niin suunnattomasti kuin Nafta.
11. Molemmat petaavat petiään. Ennen kuin voi käydä kunnolla nukkumaan, nämä koirat kaivavat, pyörivät, mylläävät ja kokeilevat. Ne testaa onko paikka nyt hyvä, jos ei ole, jatkuu myllääminen ja nenällä tonkiminen. Tämä on kuulemma peruja joiltan esi-isiltä, jotka luonnossa kaivavat kuopan maakuupaikakseen ja testaavat näkeekö kuopasta joka suuntaan ja onko se tarpeeksi syvä ja turvallinen paikka käydä lepoon. Hassuja koiria.
Siinä ensimmäinen osio. Toinen osio on vastata Maanan kysymyksiin ja ne tulevat tässä:
1. Millaisia lempinimiä sulla on?
Mossen lempinimiä ovat Mössö, Mössykkä, Mossukka, Mosseli ja Naftan ovat Nappula, Nappe, Naftuli, Naftu, Pampula ja Pampsa
Nafta haaveilee tällä hetkellä varmaan kesästä ja lukuisista uimareissuista kuumina päivinä. Mosse sen sijaan taitaa haaveilla kunnon nokosista rankan päivän päätteeksi, sillä kun on ollut tänään jos jonkinmoista ohjelmaa, pentukoulua, Hosuli oli kylässä ja nyt Mosse on itse Sipe-koiran luona. Taitaa olla poika väsynyt.
Koirathan eivät varsinaisesti lue mitään kirjoja, mutta Mossea varten minä luin viimeksi Tuire Kaimion Pennun kasvatus -kirjan ja Naftaa varten taisin lukea Vilanderin Koirankorjauskirjan taikka Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen. Hyviä kirjoja kaikki. Erilaisia, mutta jotain jäi päähän jokaisesta.
Hauska koirakirja on myös Mustin tassukirja kaikenkarvaisista koirista, jonka joulupukki mulle toi. Sisältää paljon nippelitietoa.
Hmm.. jaa-a.. Osittain varmaan itseäni ajatellen, pysyvät ainakin ajatukset ja muistot erilaisista koirajutuista tallella. Myös siksi että bloggaaminen on hauskaa. Ja itse on tullut löydettyä vinkkejä ja ajatuksia muiden blogeista, josko joku löytäisi jotain sitten täältäkin.
Naftalla on sellaisia ruokia paljonkin. Karkkiin se ei koske, ei sitten millään. Mosse syö oikeastaan ihan mitä vain. Suolakurkkua ei syönyt, pisti vain pieniksi paloiksi.
Nafta ei söisi vaikka mitä maksettais. Mosselle taas ei tarvisi varmaan maksaa mitään. Varsinkaan jos sitä matoa näyttää ensin Naftalle, niin Mosse ajattelee sen automaattisesti olevan jotain ihanaa. Uskon että se söisi matoja.
Naftan kanssa haluaisin kokeilla viehejuoksua. Viehettä varten akku on jo hankittu, mutta muuten projekti on muuton ajan tauolla. Naftan kanssa olisi tarkoitus myös mennä jatkamaan tokoa. Mossen kanssa haluaisin aloittaa agilityn, sitten kun se on kasvanut tarpeeksi. Täällä pääsee ryhmään vasta vuoden iässä. Pentukurssilta olisi hyvä jatkaa myös perus tottikseen.
Naftalla on istuminen ollut aina varsin vahva. Sitä se tarjoaa aina ihan ensiksi. Toiseksi se yrittää yleensä koskea nenällä tai tassulla johonkin. Mossella on kontaktista tullut nyt sellainen "juttu". Se tapittaa mennen tullen silmiin, mutta jos herkkua on kädessä, niin kyllä sekin istuu.
Naftalla haalari. Ei se voinut sietää sitä vaikka kuinka olin sen sille omin pikku kätösin ommellut. Täytyy kaavoittaa sille vähän väljämpi malli lyhyemmillä lahkeilla, josko se ensi talvena siihen tottuis. Mosse ei tykkää tossuista, mutta unohtaa ne kyllä äkkiä.
Mosse olisi Pukin pikku apuri. Hassu ja rakastettava pikku olento. Nafta olisi varmaankin Lisa Simpson. Viisas ja luulee ehkä olevansa aina vähän muiden koirien yläpuolella. Rauhallinen ja älykäs tyyppi.
Varmaan siksi, koska koirat nukkuvat enemmän mitä vanhemmiksi tulee ja ovat muutenkin levollisempia. Siinähän se aika sitten kuluu köllötellessä.
Lopuksi mun pitäis keksiä ne 11 kysymystä ja haastaa vastaajia. Rikon kumminkin sääntöä nyt sen verran että tässä kysymykset ja vastata saa kuka haluaa. Kysymykset ovat kuitenkin koira-aiheisia. :)
1. Miksi hankit juuri sen rotuisen koiran kun sinulla on?
2. Mikä on parasta mitä voit koirasi kanssa tehdä?
3. Käytkö koirapuistossa? Miksi/miksi et?
4. Hauskin asia mitä koirasi on tehnyt?
5. Koirasi tuhmin teko?
6. Mitä haluaisit harrastaa koirasi kanssa?
7. Ketä sarjakuvahahmoa koirasi muistuttaa?
8. Onko koirallasi jokin tapa, josta haluaisit päästä eroon?
9. Mikä on koirasi lempipuuhaa?
10. Jos koirasi ei olisi koira, mikä eläin se olisi? Miksi?
11. Paras asia jonka koirasi on sinulle opettanut?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)